Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä on tarkasteltu kansalaisjärjestöjen asemaa ja merkitystä. Keskustelu on jäsentynyt liiaksi vain ääripäihin – vaikkakin sinänsä tärkeisiin. Yhtäältä on tarkasteltu hyte-toimintoja ja toisaalta sote-palveluita. Mitä ne ovat ja mitkä ovat jäämässä unholaan?
Yksi keskeinen tehtävä niin kunnilla kuin maakunnillakin on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä eli ns. hyte-toiminnassa. Tässä järjestöt nähdään osallisuuden ja toimijuuden areenoina, vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden kenttänä. Järjestöillä ovat monipuoliset rahoituslähteet. Veikkausvoittovaroilla eli STEA-rahoituksella on suuri merkitys.
Varsinaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen, sote-palvelujen, järjestäminen on vastaisuudessa maakunnilla, jos uudistus menee eduskunnassa läpi. Ja jos se ei mene, vastuu on monin paikoin jatkossa maakunnittain järjestetyillä kuntayhtymäpohjaisilla ratkaisuilla. Osan näistä sote-palveluista tuottavat järjestöt. Nämä toimivat kilpailluilla sote-markkinoilla – ja osa on menestys erinomaisesti myös vertailuissa yrityksiin.
Järjestöjen palvelutuotannossa mukana on Valviran luvin 1029 järjestöä ja noin 70 niiden omistamaa yhtiötä. Näillä on palveluksessaan 37 000 ihmistä 2000 yksikössä tarjoamassa noin 5000 eri palvelua. Liikevaihto on noin 1,7 miljardia.
***
Näiden väliin jäävät ns. välimuotoiset palvelut. Tällaisiksi on mainittu mm. erilaiset klubitalot ja päiväkeskukset. Tämä alue on kuitenkin huomattavan laaja.
Järjestöt ovat kehittäneet laajan kirjon palveluita ja toimintoja kansalaisten arjen, asumisen, työllistymisen, toipumisen, kuntoutuksen ja kotoutumisen tukeen.
Järjestöt ovat kehittäneet laajan kirjon palveluita ja toimintoja kansalaisten arjen, asumisen, työllistymisen, toipumisen, kuntoutuksen ja kotoutumisen tukeen. Siellä on moninainen joukko erilaisia kriisiauttamisen muotoja, joissa esimerkiksi on luotu laajoja kokonaisuuksia vastaanotoista nettipalveluihin ja niiden yhdistelmiä. Osa näistä on em. luvuissa, jotka kuvaavat järjestöjen volyymiä.
Rahoitusta tulee Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA), Euroopan rakennerahastoista (ESR, Eakr), Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA), varainkeruusta, asiakasmaksuista ja monista muista lähteistä.
***
Jos nämä toimet asunnottomuuden, riippuvuuksien, vankilasta vapautumisen, työttömyyden, sosiaalisen kuntoutuksen, maahanmuuton ja monilla muilla alueilla jäisivät hoitamatta, tulevat maakunnat olisivat aikamoisessa kriisissä.
Palvelutuotantojärjestöt ovat huonosti järjestäytyneet niin varsinaisen sote-palvelutuotannon kuin tämän välimuotoisen kentän osalta. Lupaava alku on Alustapalvelu Sociala Oy:ssä. Ilman yhteistyötä ne kärsivät skaalaetujen puutteista; jotkut asiat tehdään 1100 kertaa verrattuna yhteen suureen palvelutuottajaan.
Huono järjestäytyminen on johtanut osaltaan myös siihen, että tätä ”keskialuetta” on huonosti jäsennetty, brändätty ja markkinoitu.
Valtiovalta on kyllä tunnustanut yhteisö- ja solidaarisuustalouden merkityksen – kuitenkin lähinnä vain kosmetiikan puolella. Käytännön toimet eivät tue yhteisötalouden toimijoiden pitkäjänteistä sitoutumista asiakkaiden asian ajamiseen ja yhteiskunnallis-taloudellisten ratkaisujen tuomiseen – ja jopa niin, että mahdolliset voitot eli ylijäämät käytetään jatkokehittämiseen.
Jorma Niemelä
doktriini.wordpress.com 