Soteuudistus näyttää edistyvän rivakkaa vauhtia. Tarkoitus on, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyisivät 1.1.2023 sote-maakunnille. Se päivä on muuten aika pian!
Miten järjestöjen tulisi nyt varautua historiallisen suureen uudistukseen? Ehkäpä ensimmäiseksi kannattaa ottaa aikataulu esiin ja miettiä sitä katsellessa tarvittavat toimet.
Toissa päivänä puhuin valtakunnallisesti valtakunnallisen alustapalveluorganisaation webinaarissa, eilen paikallisesti vireän ja dynaamisen säätiön strategiaseminaarissa. Molemmista tuli äärimmäisen hyvä anti. Oltiin ajan hermolla, oltiin ajankohtaisissa, konkreettisissa kysymyksissä – kysymyksissä, jotka nousivat käytännön elämästä.
Minulla vain vahvistui käsitys, että maakuntien ja paikallistason toimijoita kannattaa nyt kuunnella herkällä korvalla ja avoimella sydämellä.
Kun olin aktiivityöelämässä, puhuin usein väelleni ja myös itselleni Sylvesterin päivästä. Wikipedian mukaan Sylvesterin nimipäivä on 31. joulukuuta, Pyhän Sylvesterin eli paavi Sylvester I:n kuolin- ja muistopäivänä. Koska päivä on vuoden viimeinen eli uudenvuodenaatto, merkitsee nimi Sylvester tai Silvester useissa kielissä, muun muassa saksassa, myös uudenvuodenaattoa.
Sylvesterin päivän idea on yksinkertainen: Mitä vuoden loppuun mennessä on saatava aikaan?
Kun – ainakin minä – hartaasti toivon ja jopa uskon, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus nyt saadaan aikaan kaavaillussa aikataulussa, kannattaa puhua erityisesti Sylvesterin päivästä 2022. Siihen on muuten tänään 2 vuotta, 3 kuukautta ja 20 päivää aikaa. Nimittäin 1.1.2013 sote-maakunnat aloittavat toimintansa.
Järjestöjen on kysyttävä – niin kuin toissapäivänä ja eilen pohdinnoissa oli – mitä siihen mennessä pitää saada aikaan, mitä pitää olla tasan tarkkaan valmiina.
Toiseksi strategiseksi, käytännölliseksi ja toiminnalliseksi tavoitteeksi kannattaa ottaa Arvin päivä 31.8.2021. Siihen on aikaa 11 kuukautta ja 21 päivää. Niillä main aloittavat maakuntien väliaikaishallinnot ja niissä vaiheissa aletaan rakentaa maakuntavaalien asetelmia ihan käytännössä. Ja järjestöjen on nyt kerta kaikkiaan aloitettava aktiivinen valmistautuminen näihin – kuten jo muutamat ovat niin tehneetkin.
Strategialla tarkoita tässä aikoinaan luomaani määritystä: Yhteisön strategia on eri intressien kentässä jäsennetty ajattelun ja toiminnan perusjäsennys (maksiimi), joka antaa yhteisön tarkoituksen toteutumiselle suurimman mahdollisen (maksimaalisen) toimintakentän.
Pohjia luotu
Viime kaudella luotiin pohjaa. Järjestö 2.0 -hankkeessa tavoitteena oli vahvistaa järjestöjen roolia ja toimijaverkostojen muodostumista sote-ja maakuntauudistuksessa sekä maakuntien ja kuntien sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukena. STEAn hankehaun ja valmistelun perusteella siihen sisällytettiin 17 maakunnallista ja 7 digitalisaatiota tukevaa hanketta.
Maakunnissa koottiin jäsennyksiä, luetteloita ja verkkopalveluita paikallisten toimijoiden toiminannasta, luotiin järjestöneuvottelukuntia ja monissa maakunnissa osallistuttiin aktiivisesti soten sisällölliseen ja toiminnalliseen kehittämiseen työryhmissä.
Palvelutuotannon puolella Sociala loi kustannuksia alentavan hankintarenkaan, mallinsi ryhmäesiintymisiä kilpailutuksissa ja loi usean maakunnan järjestöjen kanssa ja palveluiden tilaajatahoja herkästi kuulleen vaatimusmäärittelyjä tulevalle digitaaliselle viestintä- ja yhteistyöalustalle.
Pohja jatkotyölle on siis tehty – joissakin maakunnissa syvemmin ja laajemmin kuin ehkä toisissa. Nyt tällä kaudella useimmissa maakunnissa on ollut valmiina hyvä ja luonteva yhteistyö edellisen maakuntavalmistelun ja järjestöjen kesken. Mutta järkyttävän suuria aukkoja myös löytyy.
Ja tässä pitää todeta myös se, että osa niin sanotuista hyte-järjestöistä ja osa palvelutuotantojärjestöistä on sellaisessa toiminta- tai markkinasegmentissä, että niillä on kaikissa tilanteissa selkeä paikka tai sellaiset voimavarat, että ne ovat voineet ja voivat selviytyä yksinkin. Mutta ajatukseni on, että tulevissa haasteissa useimmat, ellei kaikki, järjestöt hyötyvät yhteistyöstä.
Mitä tehtäviä siis pitäisi ainakin projektoida ja aikatauluttaa?
Yhteistyörakenneprojekti
Nyt on syytä varmistaa, että kaikissa maakunnissa on – perustuen luontevaan ja pitkäjänteiseen maakunnan ja sen järjestöjen keskinäiseen luottamukseen – toimiva neuvotteluelin maakuntien ja sote-järjestöjen kesken. Useimmissa onkin jo järjestöneuvottelukunta vai vastaava (olen esittänyt osallisuus[- ja hyvinvointi]neuvostoa, mutta tärkeintä on kiinteä ja tavoitteellinen yhteistyö olipa nimi mikä tahansa).
Väliaikaishallinto asetettaneen siis vuoden päästä, vuoden 2021 syyskaudella. Parhaillaan maakunnissa mietitään juuri näitä rakenne- ja organisaatiojuttuja, joten tämän valmistelu ja varmentaminen on ajankohtaista heti ensimmäiseksi.
Yhteistyön rakentaminen ei voi olla koskaan yksipuolista. Mutta järjestöjen on tehtävä omat läksynsä. Uskon, että maakunnilla on halua olla yhteistyössä.
Parhaillaan järjestöillä on mahdollisuus myös lausua näkemyksiään mittavasta sote-lakipaketista. Mitä enemmän osaa tehdä rakentavia, konkreettisia ehdotuksia, sitä suurempi mahdollisuus niillä on mennä läpi.
Viestintäprojekti
Maakuntavaaleja kaavaillaan alkuvuodeksi 2022, mutta sehän on täysin kiinni eduskunnasta, miten sutjakkaasti lakia käsitellään ja mihin ajankohtaan eduskunta päättää vaalit sijoitettavan.
Ajattelen niin, että järjestöille olisi tärkeää se, jokainen maakuntavaltuustoon pyrkivä ehdokas ja jokainen maakuntavaltuustoon valittu henkilö tietäisi perusasiat järjestöistä. Viestintämateriaalien maakuntakohtaisine tietoineen järjestöistä tulisi olla valmiina alkusyksystä 2021, siis toistan: vuoden päästä.
Toki järjestöjen ei pidä nojautua vain materiaaleihin. Niiden lisäksi voi ja tulee suunnitella erilaista happeningia maakuntavaalikampanjoiden yhteyteen.
TKI-projekti
Suomen soten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on melkoista sekamelskaa (Piirainen ym. 2019), mutta niin se on valitettavasti sosiaali- ja terveysjärjestöjenkin osalta (Ranta ym. 2020). Mutta siinäpä on ihan selkeä yhteinen missio!
Ainakin sote-järjestöjen kannattaa selkiyttää sinänsä monipuolista mutta julkisuudessa aika hahmotonta TKI-toimintaansa niin, että järjestöillä olisi hyvät valmiudet olla aktiivisia niin sote-maakuntien kuin sitä laajempien yhteistyöalueiden TKI-ekosysteemeissä.
Perinteisesti järjestöt ovat olleet luovia ja innovatiivisia uuden luojia ja tienraivaajia. Kun julkisen talouden näkymät ovat nyt taas enemmän kuin hankalat, tarvitaan enemmän kuin ehkä koskaan innovatiivisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita uusia ratkaisuja.
Mainittakoon, että THL:n ja Diakin yhteinen Sokra-hanke on auttanut monia järjestöjäkin kehittämään ja palvelumuotoilemaan palvelujaan.
Olisi hyvä, jos valmiit nuotit TKI-yhteistyölle olisivat valmiina viimeistään loppuvuodesta 2022 mutta mieluimmin jo aiemmin.
Palvelukokonaisuusprojekti
Neljäs ja huikean tärkeä tehtävä on maakuntien ja maakunnan järjestöjen rakentaa yhteistyössä lakiperusteluissa paljon esillä olleita palveluketjuja ja palvelukokonaisuuksia.
Lakiperusteluissa korostetaan sitä, että sote-maakunnan strategiassa ja palveluiden suunnittelussa otettaisiin huomioon myös järjestöjen yleishyödyllinen vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki. Perusteluiden mukaan järjestöjen tarjoama tuki ja palvelut voisivat olla osa palveluketjua tai -kokonaisuutta esimerkiksi varautumiseen ja valmiuteen liittyvissä asioissa, lapsiperheiden palveluissa, pitkäaikaissairauksien hoidossa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja ikääntyvien palveluissa sote-maakunnan määrittelemällä tavalla.
Monissa maakunnissa tätä työtä on jo tehty, mutta ei kait täysin valmiita olla missään. Tavoitteena kun tulisi olla palveluohjaava järjestelmä ja sitä tukeva palveluohjaus (ks. Niemelä 2020, tulossa).
Järjestöjen sote-palvelutuotanto on oma lukunsa. Nykyisiä kuntia suuremmilla palveluiden järjestäjillä olisi lakiperustelujen mukaan myös enemmän hankintaosaamista ja hankintakäytännöt olisivat yhdenmukaisia koko sote-maakunnan alueella.
Palvelutuotantojärjestöillä on omat haasteensa ja hankkeensa kehittää muiden muassa digitaalista alustaa, mutta niin sanottujen hyte-järjestöjen ja palvelutuotantojärjestöjen tulisi jo keskenäänkin katsoa, miten palvelupolut ja -ketjut etenevät yhteistyössä. Osa järjestöistä tuottaa jo molempiakin: Valvira-lupaisia palveluja ja vapaaehtoistyötä ja vertaistukea.
Tämän palvelupakettikokonaisuuden tulisi olla kaikilta keskeisiltä osiltaan valmis jo ennen kuin maakunnat aloittavat toimintansa. Muutoin siirtymävaiheessa kansalaiset putoavat herkästi vanhojen, uusien ja kolmansien järjestelmin väliin! Uudistukselle asetetut tavoitteet myös vesittyvät.
Ei jahkaamista, kun hetki on käsillä!
Jos järjestöt lähestyvät sote-uudistusta periaate-, organisaatio- tai muista pohdinnoista käsin, ne missaavat koko kairoshetken.
Jankutan: Nyt on kysyttävä, mitä nyt tulee saada aikaan ja millä aikataululla? Toiseksi tulee kysyä, keillä kaikilla on osaamista ja näkemystä hoitaa homma? Ja miten kaikki voimavarat sitoutetaan yhteiseen työhön?
Nyt aikaansaatavat asiat toteutuvat parhaiten selkeästi projektoidulla ja aikataulutetulla työotteella.
Jorma Niemelä
Ps. Jälleen osa hartaasti toivoo, että sote kaatuisi. Jos niin kävisikin, edellä oleva ei olisi ainakaan kaikilta osin turhaa työtä. Soten kaatuminen olisi katastrofi.
Viitteitä
Hallituksen esitys (2020) eduskunnalle sote-maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi.
Niemelä, J. (2020, tulossa). Palveluohjaava sote-järjestelmä vai palveluohjaus – vai molemmat? Diak Puheenvuoro 32.
Piirainen, K. A. ym. (2019). Toimintamalleja sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:55 Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.
Ranta, T. ym. (2020). Sosiaali- ja terveysjärjestöt uudistajina? Selvitys STEA-avusteisesta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:19.
doktriini.wordpress.com 