Onko hyvä parhaan vihollinen? Palveluohjauksen kehittäminen on tärkeää, mutta sen varjolla saatetaan unohtaa se, että koko järjestelmän toiminnan ja tietojärjestelmien tulee olla palveluohjaavia.
Tätä tarkastellaan Jorma Niemelän uusimmassa julkaisussa Palveluohjaava sote-järjestelmä vai palveluohjaus – vai molemmat? Se on julkaistu Diak Puheenvuoro -sarjassa numerolla 32.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena ovat ihmiskeskeiset, yhdenvertaiset palvelut. Niihin pääsee nopeasti yhdellä yhteydenotolla. Ammattilaiset ohjaavat oikea-aikaisesti tarvittuihin, yksilöllisiin palveluihin. Palvelut on kehitetty katkeamattomiksi palveluketjuiksi ja palvelukokonaisuuksiksi. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat yhteistyössä uudistetuissa rakenteissa. Toimintatavat ja digitaaliset ratkaisut on kehitetty ihmislähtöisesti. Kaiken taustalla on laaja-alainen osaaminen. Kaiken lisäksi ongelmia pyritään ehkäisemään jo niiden varhaisessa vaiheessa.
Ovatko nämä soteuudistus.fi-sivustolta poimitut tavoitteet totaalista unelmahöttöä? On hyvä, että Suomen historian mittavimmalle hallinnolliselle uudistukselle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet. Ne antavat päämäärän, mihin suuntaan järjestelmää ja toimintaa tulee kehittää.
Tällä hetkellä ollaan aika kaukana siitä, että kaikkialla Suomessa pääsisi yhdenvertaisesti yhdellä yhteyden-otolla ja ammattilaisten tuella oikea-aikaisesti juuri tarvittavaan palvelukokonaisuuteen. Taikasanaksi on noussut palveluohjaus.
Jorma Niemelän puheenvuoron tarkoitus on kiinnittää huomio siihen, että sinänsä tärkeän palveluohjauksen kehittäminen on milteipä turhaa puuhaa tällaisessa uudistuksessa, ellei samalla koko järjestelmää, tietojärjestelmiä, organisaatiokulttuuria ja ammattikäytäntöjä kehitetä ohjaaviksi. Taikasanaksi on noussut digitalisaatio.
Kyllä, digitalisaation avulla sote-uudistusunelmasta voidaan tehdä enemmän tosi. Mutta jos asiakas- ja potilastietojärjestelmien ja toiminnanohjausjärjestelmien keskeisenä kehittämislähtökohtana ei ole asiakaslähtöinen palveluohjaavuus, aitoa uudistusta ei saada aikaan.
Tässä puheenvuorossa pohditaan, kehitetäänkö palveluohjaavaa sote-järjestelmää vai palveluohjausta. Vai pitäisikö kehittää niitä yhtä aikaa ja samana kokonaisuutena.
Monissa maakunnissa kehitetään parhaillaan palveluohjausta osana nykyistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Palveluohjausta ei tulisi tämän selvityksen mukaan kehittää vain erillisenä toimintana vaan osana koko järjestelmän, tietojärjestelmien ja ammattikäytäntöjen kokonaisvaltaista kehittämistä.
Nyt julkaistussa selvityksessä kehittäminen on jaettukolmeen tasoon. Palveluohjauksen systeemitason kehittämisessä painopiste on palveluorganisaatioiden ja tietojärjestelmien palveluohjaavuudessa. Viestinnällisessä kehittämisessä fokus on tiedon saavutettavuudessa.
Palveluohjauksen ammatillisessa kehittämisessä huomio on osaamisessa, asenteissa, yhteistyökäytännöissä ja yhteisissä palvelusuunnitelmissa. Osana ammatillista kehittämistä edistetään niin voimaannuttavaa palveluohjausta kuin myös perinteistä case management -toimintaa.
Maakuntien useissa hankkeissa asiakas- ja palveluohjaus on yksi keskeinen kehittämisen kohde meneillään olevassa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. Se osoittaa, että uudelle julkaisulle on mitä ilmeisin tarve.
Kokonaisvaltainen kehittäminen edellyttää sotemaakuntien johdolta ja kaikilta muutoksen tekijöiltä ekosysteemiajattelua, tietojohtamista, asiakkuuksien segmentointia ja vahvaa asiakasymmärrystä. Vain siten luodaan asiakaslähtöinen ja kustannustehokas uudistus.
doktriini.wordpress.com 