Vielä maakuntien ja järjestöjen yhteistyöstä

Blogissani Järjestöt ja sote: Mosaiikki on kaunis – mutta vain jos palat ovat paikoillaan (1.6.2020) ehdotin osallisuus- ja hyvinvointineuvottelukuntaa tai -neuvostoa maakuntien ja järjestöjen yhteistyöelimeksi. Ehdotus on herännyt keskustelua. Moni on tervehtinyt ehdotusta ilolla.

Tarkoitus ei missään nimessä ole se, että nykyisten järjestöneuvottelukuntien rinnalle tai tilalle tulisi jokin uusi neuvottelukunta. Päinvastoin! Lue loppuun

Järjestöt ja sote: Mosaiikki on kaunis – mutta vain jos palat ovat paikoillaan

mosaiikki_kapea

Järjestöjen tehtävänä on pitää kohderyhmänsä puolta. Jos järjestöillä ei ole selkeitä yhteisiä mallinnuksia ja riittävää yhteistoimintaa, äänenkäyttö voi jäädä kakofoniaksi. Esitän kolmen kohdan ohjelmaa. Ne eivät ehtine sotevalmisteluun, mutta lausuntokierroksella ja maakuntien kehittämistyössä järjestöjen kannattaisi pitää yhdessä esillä selkeitä ja konkreettisia tavoitteita. Lue loppuun

Sote-uudistuksen ydintavoite on systeemisessä muutoksessa, joka ripustuu uudistuvaan organisaatioon

On äärimmäisen tärkeää hahmottaa, mistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kaltaisissa laajoissa reformeissa on pohjimmiltaan kyse. Organisaatioiden uudelleenjärjestely on välttämätön mutta täysin riittämätön lähtökohta. Missä siis on uudistuksen ydin?

Viime viikolla oli esillä monta kehittämishanketta, joiden avulla voimme hahmottaa polkuja sote-uudistuksen menestyksekkääseen toteutukseen. Lue loppuun

Kykenevätkö järjestöt uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa?

Ovatko sote-järjestöt aidosti uudistava ja kehittävä voima suomalaisessa yhteiskunnassa? Vastausta etsitään tänään julkistetussa selvityksessä Sosiaali- ja terveysjärjestöt uudistajina? Selvitys STEA-avusteisesta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:19).

Vastaus on kahtalainen. Yhtäältä järjestöt ovat sitouttuneita kehittämistyöhön, mutta toisaalta niiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on kokonaisuutena aika lailla jäsentymätöntä toimintaa.

Lue loppuun

Uusi kirja Oulusta: Miten luodaan osallisuutta ja hyvinvointia lähiöön?

ITU2_kirjan kansiOulun Rajakylässä on 60- ja 1970-luvuilla rakennettuja vuokrakerrostaloja ja asukkailla työttömyyttä ja monenlaista huono-osaisuutta. Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Oulun kaupunki toteuttivat siellä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamana Inklusiivisella toimintatavalla uutta eli ITU2-osallisuushankeen.

Hankkeesta on nyt ilmestynyt kiinnostava raportti Asukkaat alueen hyvinvoinnin rakentajina – kokemuksia Oulun Rajakylän kehittämisestä.

Hankkeen idea on se, että voimavaralähtöisyys voi käynnistää myönteisen kehittämisprosessin. Se puolestaan muuttaa käsitystä alueesta ja voimaannuttaa asukkaita.

Lue loppuun

Järjestöt ja koronatuki: Kiitos ELY-keskus, mutta määritys kaipaa täsmennystä

verstas_ely
Kuvituskuva järjestön tuotannosta

Hienoa, että Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus otti pienet palvelutuotantojärjestöt huomioon koronarahoituslinjauksessaan. Järjestöjen liike- ja palvelutoiminnan määritys oli vain saanut hieman hankalan muodon.

Ellei ELY-keskus ohjeista täsämällisemmin sisältöä, on vaarana se, että tuiki kipeästi avustusta tarvitsevat putoavat rahoituksesta väärällä sanavalinnalla.

Kysymys ei ole saivartelusta, vaan ihan vakavasta asiasta. Ja siihen törmätään jatkuvasti.

Lue loppuun

Kriisi: Järjestöjen lähtökohta asiakkaiden tilanteen ymmärtämisessä ja sitoutumisessa

Hengenvaara

BLOGIPOHDINTAA – Pari päivää sitten asunnottomuus- ja päihdetyön toimijat ilmaisivat yhteisen huolensa koronaviruksen aiheuttaman epidemian vaikutuksista jo ennestään vaikeassa tilanteessa oleviin ihmisiin kuten asunnottomiin ja päihteidenkäyttäjiin.

”Joudumme tällä hetkellä huolehtimaan asiakkaidemme terveydestä järein keinoin, mutta samanaikaisesti meillä on vakava huoli siitä, kuinka muutenkin vaikeassa asemassa elävät pärjäävät kriisin aikana ja sen jälkeen”, kannanotossa sanottiin. Lue loppuun